Video!

9.7.2012 esteily kooste.

kengitys ja vammat

Tänään ajattelin tehdä tälläisen sekavan "ihme" postauksen, jossa kerron mm. Monssin kengityksistä sekä vammoista/sairauksista.
Siksi kirjoitan tämän tänään, koska tallilla en käy kuin sen 4 krt. Hevosta en liikuta, vaan annan silmätipan. Siitä kerronkin kohta lisää.

Ihan alkuaikoina Monssia kengitti tietääkseni eräs Ari, mutta koskaan en tainnut käydä katsomassa kun Ari kengitti. Sen vain tiedän että ravikengät sillä ainakin oli. Arin jälkeen alkoi Pete kengittämään ja Pete onkin ollut hyvä kengittäjä, vaikka ravimiehiä hänkin on. Kuulemma hän on kuitenkin ollut kengittämässä paljon ratsutalleillakin. En tarkalleen muista, mutta oisikohan keväällä tai kesällä 2011 Pete alkanut Monssia kengittää ratsun kengille.
Monssi kun on hyvä tiputtelemaan kenkiä, niin kauhian useasti sillä tippuu toinen etusen kenkä. Joskus myös on takasestakin tippunut. 2010-2011 oli pahin kausi milloin tiputteli kenkiä. Lienee johtuen siitä että astu kannoilensa ja kenkä irtoo. Silloin vielä kengät irtoilivat liikuttaessa, mutta nykyisin jos kenkä irtoo niin se irtoo pihatossa, joka taitaa olla ihan tarhan pohjan syy. Pihaton tarhan pohja on nimittäin niin mutapaskaa, että ette osaa kuvitellakkaan. Sinne ihan varmasti ihminenkin uppoo miltei polviin saakka mutaliejuun, jos oikein pehmeeseen kohtaan osaa astua.

tätä tarkotin kun pihaton pohja on hieman mutainen.. tuossa se ei ole edes niiin paha

Mutta kuitenkin, tässä olen kovasti miettinyt että kun Pete tulee kengittämään niin sanon että lyhentää kavioin kärestä, varpaista niin paljon kuin vain voi ja jättää kannat pitkiksi. Viimeksi taisi poikkeuksellisesti eräs Sami kengittää. En tiedä kuinka hän kengittää, mutta voin sanoa että nauroin kun näin Monssin etuset viime kengityksen jälkeen. Toinen kavio oli kannoiltaan lyhyt, varpaistaan pitkä, ja muutenkin suippo. Toinen kavio oli taas kovin pyöreä, kannoiltaan pitempi, ja varpaistaan lyhyempi.

vasemmalla ylhäällä kengällinen kavio, vasemmalla alhaalla kengätön.
tässä kaviot ovat todella pitkät ja kannoiltaan liian lyhyet. 

kesällä kuluu nopsaa kavioit. huomaa että Monssi astuu selvästi enemmän ulkopuolelle kärjestä

Niin, kuten jo olen tainnut sanoa ehkäkin, silmätipat on ell. Monssille määrännyt. Minä kun niin lähellä tuota tallia asun, käyn 4 krt päivässä antamassa 3 tippaa molempiin puhdistettuihin silmiin. Tänään annoin ekan kerran ja antoi kyllä niin kiltisti laittaa. Miltei nautti sitä kun hoidin sen silmiä.

tässä annan silmätippoja. Monssi niin nätisti anto kyllä laittaa:)

nääin

kiltti katse kiltillä hevosella<3

Monssilla ei koskaan ole ollut minkäännäköistä sairautta eikä koskaan ole ontunut tai muuta. Joskus kylläkin ell. joutu käymään tallilla Monssin otsassa olleen haavan takia. Haava oli "repeytymä", eli otsasta oli lähtenyt 3cm x 3cm (villi veikkaus) palanen nahkaa, joka lörpättti siinä melkein irti. Noh, kutsuttiin siis eläinlääkäri ja hän nukutti Monssin ja alkoi ompelemaan tikkejä. Luultavasti ell. antoi liian voimakkaan nukutuslääkkeen kun Monssi oli lähellä nukkumista kokonaan. Ilman tuke ei nimittäin pystyssä se pysynyt, ja vähän väliä piti huitoa sitä hereille. No kuitenkin haava saatin ommeltua. Kuitenkin tietyn ajan kuluttua tikit piti itse ottaa pois ja niiden oton jälkeen viikko tai kaks haava aukeni uudestaan. Ell. tuli taas ja määräsi jonkun lääkkeen. Sitä käytin tietyn ajan eikä mitään vaikutusta. Haava muistaakseni vain mätäni ja oli muutenkin aika ällöttävän näköinen. Vasta kolmannen ell. käynnin jälkeen haava parani, kun Lappeteläinen Eero määräsi jonkun rasvan   tai jonkun haavaan. Silloin haava parani. Haavan aukeamisesta ei ole siis mitään epäilystäkään. Ehket se on voinut törmätä pihaton oven yläkulmaan.

Tältä se näytti sinä päivänä kun se oli tullut. Ennen eläinlääkärin tuloa.
Ei näytä kovin pahalta tuossa.

vauvaa piti pitää sylissä kun ei muuten pysynyt pystyssä
huomatkaa tikit !

taitaa olla tokan ell. käynnin jälkeistä kuvaa

tämä kannsa tokan ell. jälkeen. 

alkoi se onneksi kolmannen ell. tultua paraneta

Hyvä että nuo päivämäärät näkyy nii en valehtele ihan turhia, koska en todellakaan edes muistanut oliko mikä kuukausi silloin menossa:D

Monssilla on ollut monen monta pikkuhaavaumia joka puolella ympäri vuotta. Tosin tänä vuonna niitä ei ole ihmeemmin näkynyt niin pahasti. 

Monsterilla myös jalat kerää kovasti nestettä jänteisiin. Niitä on omasta mielestä aika hankala hoitaa, kun pihattoon ei niinkäan voi lämpöpinteleitä laitella, ainakaan myöskään pohjan takia..

kouluvääntöä ja tuntumaa

Toissapäivänä menin maastossa hieman rankemman puoleisesti. Liekköhän melkein 2 tuntia siellä taisin viipyä. Eilen kävin nopsaa uimassa Monssin kanssa.
Aluksi tietenkin kävelin ja sitten otinkin ravin. Hain hevosta aina vain rennommaksi ja tajusin kuinka ravissa meno ei ollutkaan sellaista kuin käynnissä. Käynnissä pelkällä tuntumalla saan Monsterin rentoutumaan ja taipumaan niskasta, sekä kulkemaan oikeinpäin. Ravi pelkällä tuntumalla on hyvin jäykkää, joten siksi olen aina uskonut pienen sorminäppäryyden auttavan. Kuitenkin totesin siinä että hevonen oli edelleen jäykkä, koska taipui vain "osittain" niskasta eikä käyttänyt selkäänsä oikein.

Tässä sitä ollaan kuukausi ellei melkein jo kolmekin menty tuollalail ja mietitty mikä mättää tai mikä on pielessä kun talvella hevonen kulki kuin unelma. Tietysti ajoittain Monssi on keväälläkin ja kesällä kulkenut oikein, mutta joku siinä on ollut.
Monssi ei siis kuitenkaan ole kipeytynyt tai muuta, mutta tänään vasta hoksasin loppuraveja tehtäessä tämän asian. Mikään ei ole hirveämmin muuttunut talvesta kesään siirtyessä, mutta Monssi ei enää hyväksy tuntumaa, ainakaan ravissa. Syyksi kylläkin olen löytänyt kuolaimen. Meidän käytössämme on aika ohuet nivelkuolaimet, jotka ovat olleen jo ainakin 1 ja puoli vuotta meidän käytössämme. Kuolain on liian pitkä, liian ohut, liian kevyt, ja taittuu vain yhdestä kohtaa. Kuolain liikkuu Monssin suussa ikävästi edestakas tekemättä käsilläni mitään, jolloin se "pakenee" tuntumaa. Kokeilin kerran painavaa ja aika paksua kolmipalaa jolloin Monssi tuntui hyvinhyvin tasaiselta ja rennommalta kuolaimen suhteen. Siksi olemmekin jo lähes kuukausi sitten tilanneet hööksiltä kolmipalakumikuolaimet, ja toivon niiden olevan hyvät. 


Tuossa jokunen vanha kuva:

jokin vanhempi kuva tältä keväältä

kerrankin korvat hörössä

minun poni<3

hienosti "lisäsi" ravia pyytäessä

sekä lyhenti ihmeen nätisti:)

sattuu ja tapahtuu..

ÄRR. Minulla on ollut hieman nettilomaa, kuten huomaa, en ole kirjoittanut piitkään aikaan. En varmasti muista kaikkea tekemisiäni Monssin kanssa, mutta kerron vaikka tästä viikosta.
Itseasiassa tällä viikolla en ollut käynyt Monssin luona kertaakaan, paitsi tänään. Syystä että hän eräs nainen liikutti Monssia maanantaina, tiistaina ja torstaina. Keskiviikkona oli vapaapäivä.
Joo, sattuu ja tapahtuu, otsikon mukaisesti.. Eilen nimittäin toinen omistaja laittoi minulle viestiä, että hän oli joutunut soittamaan eläinlääkärille. Kuulemma Monssi oli kesken ratsastuksen vajonnut maahan ja noussut ylös huohottaen silmät kiinni hengitys vinkuen. Oli uudestaan vajonnut maahan eikä noussut enää ylös. Ell. ei ollut kuulemma löytänyt syytä Monssin yht'äkkiseen vajoamiseen. Sydän ok, ei ähkyä, lihakset ja nivelet ok. Ell. mukaan ainoana selittävänä tekijänä olisi mahdollisesti niskanikamien painauma, jonka toteamiseksi tarvitsisi röntgenin. En vain ymmärrä mikä siinä olisi, kun eläinlääkärikään tiennyt vastausta. Niskanikamien painaumakaan ei ole siis vielä todettu varmaksi. Mietityttää aivan karmeasti tuo tilanne, koska itse en Monssin tilaa nähnyt. Oli muutenkin kuulemma hoitaessa roikottanut päätänsä vain alhaalla. Nooh, mutta onneksi mitään pahempaa ei ole sattunut.

Tänään kun menin Monssin luokse, Monssi vaikutti täysin normaalilta. Ja normaali se olikin. Toivon kovasti ettei tilanne uusiutuisi, koska syytäkään ei siihen tiedetä. Monssi on kyllä tässä parin viikon aikana ollut laiska. Itseasiassa minulla on kyllä epäilykset sen laiskuuteen. Liikutus nimittäin ainakin minun osalta on ollut aika raskasta, ja ruokaakin tuo sai silloin vain 2 litraa päivään, ja nyt olen nostanut sen 3 litraan. Että kuluttanut reilusti enemmän energiaa kuin saanut. Mutta nyt asia on jo selvä.
Tänään ratsastin maastossa, menin monen monta ylämäkeä käynnissä ja otin vain laukat ja ravit läpi. En uskaltanut, enkä kyllä olisi saanutkaan mennä rankasti eilisen jälkeen. Hieman laiskalta Monssi kyllä aluksi tuntui, mutta loppua kohti se virkistyi.

Youtubeen olen ladannut yhden videon meidän menosta tämän vuoden puolella. Olemme muuten menossa luultavastikkin estekisoihin Monssilla, siis minä menen 60cm, ja kaverini Teresa ehket 70cm.

M&M heppailua

Eilen ratsastin kaverini Teresan hevosella Mapella(http://osaamattomienblogi.blogspot.fi/), ja sen jälkeen myös Monssilla. Mapella menin siis ensimmäisenä. Mappe asustaa Lapinjärven ratsastuskoululla, mutta perjantaisin Teresa voi ratsastaa itsenäisesti, jolloin minä kokeilin Mappea. Ennenkin siis olen mennyt Mapella, mutta siitä taitaa olla jo tosi kauan.
Mappe tuntui käynnissä ihan mahtavalle! Oli kevyt edestä, eikä punkenut vastaan. Tosi tasaisen tuntuinen. Ravissa jo alkoi tuntumaan Mapen jäykkyys oikealta. Kun Mappe puri kiinni oikeaan ohjaan, Teresa kehotti irrottelemaan sitä sieltä. Irrottelin ja irrottelin, hennolla kädellä, välillä myös todella kovalla kädellä. Minusta alkoi äkkiä tuntua siltä, että irrotteleminen ei auttaisi. Tunsin kuinka irrotteleminen vain pahenti jäykkyyttä oikealle, ja Mappe vain hangoitteli vastaan. Siinä sitten lopetin irrottelemisen ja pidin oikean käden aivan paikallaan. Oikeaan suuntaan toki piti pitää aika tiukka ote oikeasta ohjasta, jotta pysyisi ympyrällä. Tuntui todellakin paremmalta pitää oikea ohja tiukasti vain kädessä, koska irrottelemisella sai vain Mapen "suuttumaan". Alkoi tuntumaan tasaiselta. Laukassa en tainnut edes yrittääkkään mitään kummallista, kun laukan rullaavuudessa oli jo minulle työtä:D! Ehdottomasti käynti oli parasta, ja ravikin jo alkoi tuntumaan tosi hyvältä.

hieno Mappe !:)

halusin vain näyttää, miltä se näytti alussa, kun irroittelin sitä oikealta

tässä taisin pitää jo tasaisempaa tuntumaa

Sitten Teresa hyppäsi selkään ja näin kuinka joku oli siinä menossa pielessä. Mappe oli jäykkä. Varmaankin johtui siitä irrottelusta, mitä Teresakin teki. Käskin Teresan rauhoittavan kättä, ja ajattelemaan että Teresan alla olisi jokin herkkä hevonen, jolle pitää olla rento kädestä. Ja hui, kuinka Mappe näyttikään rennolta! Siinä sitten mietiskelin, että kun osaa hevoselle olla hellä ja "kiltti", niin varmasti hevonenkin antaa ratsastajalle sen mitä pyydetään, ja sen mihin pyritään. "Kohtele toisia kuten haluasit heidän kohtelevan sinua."  Mutta napakkuus ratsastaessa pitää kuitenkin muistaa. Sieltä se Mappekin nousee todella upeaksi hevoseksi, kunhan antaa aikaa sille:)

maastoilua porukalla:)

Eilen mentiin oikein porukalla maastoilemaan. Ja oli kyllä mukavaa kun seurakin oli mitä parasta:)! Mukana olivat Essi ja Ihku, Noora ja Pena, Teresa ja Kingi, sekä minä Monssilla. Ihku ja Kingi sellasia hurjan söpöjä ja vahvoja kylmäverisiä ja Pena ja Monssi kunnon kiiteliöitä, tai Pena on pomppia:D Mutta kuitenkin. Talliltani lähdin Teresaa ja Kingiä vastaan kymmenen yli 12. Tavattuamme lähdimme kankaille Penaa ja Ihkua vastaan. Sieltä lähdimme maastoilemaan ensin ylämäkiä pitkin. Eka ylämäki laukattiin ja kaikki selvisi hengissä, vaikkakin Pena tykkäsi pomppia ja Kingillä meinas vauhti loppua. Lähes heti perään mentiin pidempi ylämäki käynnissä ja sekin mentiin hienosti. Sieltä jatkoimme polkua pitkin harjujen yläharjanteella ja laskeuduttiin alaspäin kunnon tielle, missä otettiin laukkapätkää. Pukkeja taisi ainakin Kingiltä tulla, muista hevosista en muistakkaan. Monssi oli siihen mennessä vielä aivan haluton liikkeelle lähtiä ja laiskotteli vain. Mutta seuraavaksi kuitenkin kun menimme kankaille, jossa on kunnon tiet kunnon laukalle, niin siellä Monssikin virkistyi. Ekana lähdettiin Minä ja Monssi, sekä Noora ja Pena laukalla tietä pitkin yhdelle suoralle. Suoralla mentiin minkä päästin ja vedet ihan tippu silmistä. Suoran jälkeen jäimme odottelemaan kun Kingi ja Ihku tulivat. Ne olivat niin hurjan söpöjä !
Tahdoin kokeilla Ihkua suoralla, joten hyppäsin Ihkun selkään ja menoks. Mukaani tulivat Teresa ja Kingi. Laukattiin suoran toiseen päähän ja takaisin. Ihku ihan selkeästi pukkasi olemaan intoa täynnä. Olin jo valmistautunut pukitteluun sun muuhun, mutta nätisti laukkas vaan eteenpäin. Tuntui hurjan erilaiselta kuin Monsteri. Tuntui miellyttävemmältä kuin Monssi, eikä sähellä samallalailla, paljon tasaisempi on Ihku. Mutta en minä tuota minun VauhtiMonssia mihinkään vaihtaisi<3
Vielä kävimme Nooran kanssa heittämässä lenkki laukkaa Monssilla ja Penalla. Vastaan tuli lätäkkö johon niin tahtosimme mennä, tosin.. Hevoset ovat aina erimieltä. Monssi nyt yritti kierrellä ja kaarella lätäkköä, että kuitenkin liikkui pohkeesta, toisinkuin Pena joka vähän jumitteli.:D Monssi kyllä lätäkköön meni pienen kiemurtelun jälkeen ja sanoinkin Nooralle että vaikka peruttaa Penan sinne jos ei muuta ja kyllä se sinne menikin peruuttaen.
Noora ja Essi lähtivätkin kotia kohti ja me Teresan kanssa jäimme vielä maastoilemaan. Menimme kaikenmaailman mehtiin ja siellä ylitettiin kävelessä kaikki mahdolliset risut ja kannot. Ja tiellä vielä vaihdettiin hevosia ja laukkailtiin. Kingi oli kyllä superponi. En osannut kylläkään laittaa sitä eteenpäin, kun olen tottunut Monssiin joka lähtee liikkeelle pienestä avusta. Mutta aivan superponi hulmuavan harjan kanssa !
Teresa vielä keksi hypätä alas selästä yhdellä tiellä ja teki maastoesteen. Samaa maastoestettä ollaa Monssin kanssa iät ja ajat hypätty, mutta Kingille se oli uusi, vaikka Kingi ei edes ihmetellytkään estettä vaan varmasti hyppäsi sen Teresan kanssa. Jotenkin itekkin koulutuupparina innostuin sen ehkä kahteen kertaan menemään ja herranjumala että tämä teki loikat ! Apua. Ensiksi se kyllä vähän yritti vältellä sitä estettä, kun niin arka hyppijä itsekkin olen, mutta kun kerran sain sen kunnolla hyppäämään niin viimeisellä kerralla se ite lähes imi esteelle ja loikkas kunnolla. Maastoiluun menikin sitten se 3 tuntia ja jokunen kymmen minuutti.

Muttajoo, eipä siitä päivästä sen enempää. Tänään minä en käynyt liikuttamassa, vaan se eräs nainen kävi. Kuitenkin aamulla kävin loimen ja pintelit ottamassa pois, ja tarkistin ja pesin jalat. Ja hoidin yhden haavan jalasta.

tämä on siis tältä keväältä joku vanhempi kuva kun Teresa ja Monssi hyppäävät samaa estettä, mitä eilenkin me menimme.

tämäkään ei ole eiliseltä päivältä

Linkkaan vielä Teresan ja Essin blogit tähän, jos sinne eksytte lukemaan.

http://ihkujaessi.blogspot.fi/ 

http://osaamattomienblogi.blogspot.fi/

Sitä sun tätä Monssilla, kouluratsastusta kaverin tallilla.

Hmm, tässä nyt ollut kaikennäköistä, joten en ole päässyt kirjoittamaan.. Kuten se että Monssille tuli omistajamuutos. Tarkemmin siis kertoen että minun lisäksi Monssin omistajaksi alkoi eräs nainen. Hän ja hänen lapsensa rupeavat maastoilemaan Monssilla ja harjoittelemaan ratsastuksen taitoja. Olin ihan maassa tajuttuani että Monssi ei olisikaan kokonaaan minun. En voinut kuvitella jakavani Monssia toisen ihmisen kanssa, en, en todellakaan. Mutta.. Muutakaan en voinut. Piti vain hyväksyä allekirjoitukseni paperiin ja minun lisäkseni Monssilla on nyt toinenkin omistaja. Tässä piakoin alan tottua ajatukseen. Kun ajattelee positiivisesti, pääsen valmentautumaan Monssilla ensimmäistä kertaa. Rupean käymään tunneilla jonkun verran, varmaankin pääsosin Monssilla. Monssi pääsee syksyllä parempaan paikkaan, osaavalle ratsutallille, jossa on kenttä. Kesäksi Monssi siirtyy nykyiseltä tallilta Pihattotalliin kahden muun hevosen seuraksi. Siellä on kaverini suokkiruuna Ihku, ja puoliveriruuna Pena, joka on erään tutun hevonen. Toivottavasti kaikki sujuu nyt hyvin:)

Tuossa nyt oli tuollaista pientä tarkennusta viime päivistä. En muista edes mitä Monssilla olen tehnyt, mutta huonolla ja kevyellä ja epäsäännöllisessä liikunnalla nyt se on kuitenkin ollut. Maastoiltu rauhallisesti ja käyty kävelemässä. Ehkä pari kertaa tai kerran tässä viikon aikana olen käynyt montulla vetämässä koulua. Eilen kävin viimeksi, ja yritin kunnolla vääntää koulua mutta pojka olikin vähän erimieltä. Kauhean jäykkä mahtoi olla. Nyt kun en ole koonnut Monssia PITKÄÄN aikaan, ja yritin sitä eilen, en voi sanoa että hyvin meni. Ei yhtään tykännyt että otin lyhyempää ohjaa, ei liikkunut minnekkään vapaalla askeleella. No siinä sitten meni niin ja näin. Tosin sinä päivänä satoi vettä, ja Monssilla ei ollut loimea, ja pihatossa kun asuu, tämä seisoi keskellä aitausta vapisten ja täristen. En tiedä, onko voinut olla lihakset hieman jumissa kylmyyden takia.
Laukka oli muuten mitä järkyttävintä.. Takaosa ei yhtään mukana=nelitahtinen. Eikä raippakaan mukana sattunut olemaan. Liekkö voikohan johtua osaksi siitä, että Monssi oli aika pitkään ilman kenkiä, ja tässä vähän aikaa sitten se sai painavat kengät kavioonsa. Siksi epäilen tämän oleva syyksi huonoon laukkaan, kun ekan kerran laukkasin kengillä pitkään aikaan, Monssin jalat menivät ihan oikeasti sekasi. Se laukassa meni välillä ristilaukkaa, välillä vaihteli takajalkojen laukkaa, meni niin sekasi että ravas välillä ihan hullunlailla. No ei siitä sen enempää.

Kerron sitten tästä päivästä, jolloin en lainkaan käynyt Monssin luona. Koska hän eräs nainen kävi liikuttamassa Monssin. Ratsastin tänään kuitenkin kaksi hevosta. Sen puoliverisen ja suokin.

Ekana menin Ihku suokilla. Ihku tuntui mukavalta ja ehkä paremmalta mitä ennen, eli kehittynyt Ihku on. Tosin ravissa istuminen tuottaa minulle tosi suuria hankaluuksia. En vain osaa, en iha oikeasti osaa.. Jalustimet tippuu, kantapäät kyljissä, varpaat sivusuuntaan osottaen. Tiedän kyllä virheeni, osaan korjata ne, mutta en kykene, en vain kykene istumaan ravissa pitäen jalustimia jaloissa ja siten että varpaani osoittaisivat menosuuntaan. Tässä ei tule nyt mieleen mitään huonoa, eikä kyllä hyvääkään minun oman huonon ratsastustaitoni takia. Ihku teki mitä pyysin ja tuntui pohkeelle ja ohjalle ihan mahtavalle, ihanan herkkä ja tasainen, toisinkuin Monssi joka kilahtaa pienestä isommasta avusta. Ehkä laukassa Ihku on ykkönen, minun mieleeni. Laukassa on herkin ja varmaankin se tasaisin:) Uudestaan haluasin päästä selkään, ja yrittämään oman itseni kannalta ihan kunnolla tuota istumista ja muutenkin kun Ihkulla en niin paljoa ole mennyt, niin uuteen hevoseen minä totun hirmuisen hitaasti. Ihkulla tein pohkeenväistöjä ja minä kun en niitä osaa.. No, whatever, minä opettelen.

Ihku on hieno poika:) !

No Penaa. Pena on sellane koulupuokki että huhhuh;) Ehkä liiankin osaava minulle, ja reilustikkin! Mutta siinäpähän yritin tehä avut oikein ja kyllä loppuun mennessä Pena tuntui jo ravissa ihan kunnolliselta. Pena on kyllä opettavainen hevonen, joka ei tee, jos itse ei osaa. Viime kertaan nähden Pena liikkui kerrankin eteenpäin, ainakin mielestäni suurimmaksi osaksi. Laukka on kyllä liian haastavaa minulla. Koska kun Pena on pomppiva keinuhevonen, en osaa istua sen laukassa. Luulen, enkä kyllä vain luule vaan tiedän, että jos menisin useamminkin Penalla, tottuisin ja löytäisin sen laukan jujun. Minulla menee kyllä aikaa oppia tuntemaan tietyn hevosen liikkeet, ja sen, miten siihen mukaudutaan. Tein parit laukanvaihdot, jotka onnistuivat Penan osalta hyvin, mutta vaihdossa tämä tyttö pomppasi kilometrin verran ylös. Onnekseni ainakin kerran en pompannut varmaan senttiäkään. Siis sen vertaa enempää kuin normaali laukassakaan..:D Ihan hyvä mieli jäi Penan ratsastuksesta, viime kertaan nähden. Loppuun vielä tein ravissa kaikenmaailman avoja ja ympyröitä ja kaikkea. Ja uih että avossa kerran annoin avut ja lopun se tekikin suurinpiirtein itse, aivan ihana. Ympyrällä menin myös passaget ja niitä en ole koskaan tajunnut, siis sitä että miten ne tehdään, koska melkeimpä vahingossa ne ovat aina tulleet, taikka Pena vain lukee ajatukset. Tänään kuitenkin omasta mielestäni taisin tajuta miten Penan saa ne tekemään, ja tekikin ne käskiessä. Paitsi yhdessä vaiheessa kun itse sähelsin kaikkea mitä ei pitäisi säheltää. Mutta no, kiva Ihku, kiva Pena. Oli kyllä mukava päästä muitakin ratsastamaan kuin Monssia.

pyydän anteeksi istuntani puolesta

pohkeenväistöä.
Pena osaa, minä en.

Pidennyksen alkuvaihetta

Passage

Ps. Varmasti sekavimmista sekavin postaus, keskellä yötä kirjottelen tässä.:)

rauhallista menoa ollut, paitsi tänään..

Viimeksi kirjottelin tuossa sunnuntaina, jonka jälkeen maanantaina kävin Monssin kanssa kävelemässä piitkän lenkin ilman satulaa ja päitsillä. Menin ylä- ja alamäkiä vaikka kuinka paljon ja kävelin vain. Matkaan kului jokin hieman yli kaksi tuntia ja ihan mukava olikin, vaikka paikat alkoi puutua pikkuhiljaa.
Sitten tiistaina taisi olla vapaapäivä, vaikka olisi pitänyt liikuttaakkin.

Keskiviikkona, eli eilen, siskoni kaveri Nora ja siskoni Sofia tulivat mukaani tallille ja he ratsastivat montulla. Ensiksi Nora meni liinassa ravia ja pian päästinkin sen ravailemaan irti, ilman kiinnipitoa. Tosi hienosti jo Nora osasi mennä ympyrällä kun kuitenkin pitää ratsastaessa tehdä monta asiaa samaan aikaan:)
Siellä montulla oli urat kentän mukaan, joten laitoin Noran menemään uraa pitkin ravissa ja tekemään voltteja ja ympyröitä. Norahan osasi tehdä niitä tosi hienosti ilman minun neuvontaa, hienoa !

Sitten Sofia hyppäs selkään ja liinassa sitä ravvuuttelin ja Sofiakin hyvin keventi. Sofian pitäisi vain opetella tuo ohjaaminen paremmin. Laitoinkin sen sitten liinassa ravaamisen jälkeen menemään käynnissä uraa pitkin ja tekemään kanssa voltteja ja ympyröitä. Hieman ympyröistä tuli hassun muotoisia, ja aina erilaisia, sekä voltin alottamis ja loppumis pisteet olivat aluksi ihan eri paikoissa mutta eikun opeteltiin niin eikös se siitä jo hyvin mennyt:) Voltin loppuvaiheessa meinasi kyllä Sofialla tulla hyvin kiire ja oikoi sisälle päin. Vielä laitoin Sofian liinaan ja melkein pakotin sen laukkaamaan, heh;D Siinä se laukkas ja sano että oli paljon ihanempi istua kuin ravissa ja parempi oli kuin luuli. Hienosti laukkasivat kyllä. Vaikka alussa satulasta piti puristaa todella kovasti, niin käskin aina irrottamaan toisen käden ja lopulta se irrotti molemmat kädet, tosin piti ohjista kiinni, mutta jes, hienosti!

Mmm, ja tämä päivä.. Tallille menin ja otin ohjat ja juoksutus liinan päitsien kera ja hyppäsin selkään ja lädin kohti kotiani. Siellä syöttelin ruohoa Monssille kun äitini niin halusi että Monssi tulisi kotona käymään moikkaamassa äitiäni. Syödessään heinää Monssi oli liinassa, ja astui liinan päälle ja sotki vielä liinan jalkoihinsa vähä ajan päästä. No siitäkös Monssi vähän panikoi (joka on aika harvinaista, koska näin on ennenkin käynyt että tarttuu naruuun) ja riuhtasi niiin että liina katkesi. Itse en ollut ihan siinä vieressä vaan kauempana. Monssihan paniikissa lähti kohti tallia (tallille meiltä n.400m) peltojen ylitse. Mutta kappas peltojen välissä on monia ojia joista Monssi ei yrittänytkään päästä yli. Siellä se sitten laukkaili hullun pellon sivua pitkin. Kutuin sitä, mutta eihän se nyt minun luokse voinut tulla, vaan pojka halusi kottiin. Sitten se älysi mennä onneksi tielle ja sieltä talliin. Onneksi aina tajuaa tuokin mennä talliin eikä lähde minnekkään kauas. Takajalkaan taisi jokin haava tulla, joka ei pahalta näyttänyt. Mutta pitää heti huomenna tarkistaa se.
Vielä kuitenkin lähdin ratsastamaan maastoon ihan satulalla ja suitsilla. Lähdin ravurin perään kävelemään. Kävimme ylä- ja alamäkiä kävelemessä ja käveltiin ehkä puolisen tuntia. Halusin vielä käydä itse heittämässä lenkin ravia ja laukkaa, ja hyvältä tuntu laukata kerrankin oiken pituisilla jalustimilla, jotka nytten olivat ihanan pitkät. Vaikka Monssi karkasikin, en lainkaan panikoinut koska tiesin sen menevän tallille. Olin vain niin huvittunut kun toinen hädissään laukkaa samaa sivua ojaa pitkin kun ei päässyt ojan yli kohti tallia;D

80cm ratatreeniä ja korkeutta

Elikkäs tuossa eilen ratsastin Monssilla kaverin tallille kentälle. Sinne on noin 6 km matkaa ja matka meni hyvin niinkuin aina. Kaverini Noora ratsasti sen liikutettavalla puoliverisellä Penalla esteitä, sekä minä Monssilla esteitä. Menimme rataa jossa oli kolme kunnon estettä ja yksi kavaletin kokoinen rengaseste. Rengaseste tultiin kahdesti ja laukka vaihtui radalla yhdellä esteellä. Tämä oli toinen kerta kun koskaan olen mennyt Monssilla rataa, ja tämä oli ensimmäinen kunnon rata. Aluksi verkattiin radan osia ristikoina ja nostettiin noin 60-70 senttimetriin. Rataa mentiin ensiksi 70cm ja pian nostettiin 80cm. Itse olen Monssilla hypännyt korkeimmillaan ehkä 70cm yksittäisenä joten oli ihan yllätyksenä että pääsimme puhtaasti 80cm ratana ! Eikä Monssikaan ole mikään estehevonen, vaikka välillä esteitä mennäänkin vaihteluksi, eikä sitä tiedä jos itse innostuisin ihan kisoissa käymään:) Itse nimittäin en ole koskaan esteistä välittänyt pätkääkään enkä osaa mennäkkään niitä, mutta ihan kivahan sitä olisi oppia. Nyt nimittäin innostuin enemmän nuista esteistä.

Siinä sitten kun menin 80cm rataa niin aina joku este tiputettiin, vaikka hipaistiinkin vähän puomiin niin koko este tolppeineen ja puomeineen kaatui. Useimmin tiputettiin ensimmäinen este, joka piti tulla vasemmassa laukassa suoralta. Eilen tajusin että Monssi menee huomattavasti paremmin oikeassa laukassa. Monssin kanssa kun emme ole esteitä paljoa menneet, niin oli yllättävää kuinka se osasi vaihtaa laukan yhdellä esteellä.

Kun menimme esteitä, niin en miettinyt itseäni lainkaan, yritin vain pysyä mukana ja ohjata hevosen esteelle. Joten sen takia en myödännyt lainkaan kunnolla. Aluksi en edes osannut ohjata Monssia esteille kun se saattoi vähän kiemurrella ennen estettä, niin käänsin sitä aina vain toiseen suuntaan ohjasta, jolloin se kiemurteli vielä enemmän.. Ois saattanu olla kisoissa katsojilla naurun pidättelemistä kun en yhtään osannut:s. Kuitenkin loppua kohti tajusin että pitäisi käyttää kahta pohjetta yhtäaikaa, jolloin menisi suoraan eteenpäin. Silloin alkoi onnistuakkin paremmin. Itekseni radalla muistuttelinkin puhumalla, että: "kaksi pohetta, kaksi pohetta, eteenpäin!" Ensiviikolla kun lähdemme maneesille niin lupaan itselleni että keskityn myös esteillä itseeni niin saattaisi onnistua paremmin. Kun itse olin niin paska, tuli meille Monssin kanssa monen monta esteen kieltoa ja ohittelua, vain ja ainoastaan minun osaamiseni takia. Pääsimme kuitenkin vielä lopuksi puhtaasti koko rata 80cm.

Noora muuten kokeili Monssia esteillä ja he menivät 105cm hipoen yli, oli jo Monssi sen verran väsynyt. Mutta hienosti vielä jaksoivat hypätä:)<3

Tämä mentiin radalla kahdesti

80cm radalla!

Pena ja Noora kauniisti yli 80cm:)

Noora ja Monssi n.95cm

Noora ja Monssi 105cm

rentoa koulutreeniä

<En voinut pitää niin lyhyiä ohjia kuin yleensä, koska silloin se näytti tältä. Ravi oli vain hermostunutta sipsuttelua ja tuntui kovasuiselle koska painoi kädelle, ärgh. Sitten päätin mennä pitemmillä ohjilla ja tuli ihan viime kesä mieleen. Ihan hyvähän se oli mennä pitemmillä ohjilla, koska pitkästä aikaa Monssikin pääsi matalaksi ja hyvin rennoksi. Alussa Monssi tuntui oikeasti aivan kauhealta, mutta sitten loppua kohti se parani.
Monssi tuntui laiskalle, mitä se ei koskaan ole. Oli aika omituista, mutta siitä se sitten kuitenkin alkoi liikkumaan.

 Tuossa oli vielä hieman jännittynyt, eikä rento ja matala mitä hain. Mutta tuossa se ei enää lainkaan painanut kädellä tai pistänyt vastaan. Ravikaan ei enää ollut sipsuttelua ja liikkuikin jo hyvästi. Se alkoi tuntua pikkuhiljaa todella hyvältä, kuunteli pohjetta ja pehmeni kädelle.>

< Tässä alkoi olemaan jo hyvällä tavalla herkkä pohkeelle ja ohjalle. Vaikka tarkoitus olikin mennä hieman eteen-alas, niin välillä saatoin todella vähäksi aikaa koota sitä, kuten tässä kuvassa. Tosin kokoaminen tapahtui aika pitkällä ohjalla.
Ja kun omaa istuntaani katson, niin olen ihan yllättynyt mitenkä olen kehittynyt siitä kun sain Monssin. Joskus voisin kirjoittaa ihan siitä miten ollaan kehitytty.Tuossa vähänaikaa sitten tajusin että olin aina mennyt liian lyhyillä jalustimilla, jolloin istuminen oli vaikeampaa, nytten pidensin niitä kahdella ja satula tuntui hyvältä istua.

 Tässä vähän mentiin reippaammiin tarkoituksella, muuntelin tempoa hieman. Tuossakin minulla on aika pitkä ohja. Missään vaiheessa en lyhentänyt tai pidentänyt ohjaa, joten kaikissa kuvissa on samanpituinen ohja(paitsi 1.kuvassa). Todella hyvältä tuntui tässä, kun muuttelin tempoa reippaammaksi, eikä kuitenkaan juossut alta vaikka tuntuma puuttuikin välillä. >

 <Tässä näette kaamean laukasta käyntiin siirtymisen. Monssi on aina tehnyt tuollalailla kun jarrutetaan laukasta raviin tai käyntiin. Vetää pään pitkäksi ja painaa kädelle, ärghmh.. Liikuttelen kyllä kuolainta, mutta ei, ei se auta paljoakaan. Mutta toivottavasti se saataisiin nyt pois.

 Ja tämä.. Koko viime talven, syksyn, kevään ja niin edespäin ollaan menty joko ympyrällä tai maastossa, Ei meillä ole ollut kenttää, joten Monssin laukka näyttää järkyttävälle suoralla sivulla, kuten kuvassa.. Kyllä se maastossa suoraan osaa mennä hyvässä laukassa, mutta eipä kentällä tai maneesissa.
Joten eikun vaan sitäkin treenaamaan.>

 < Näin se kulki suurimmaksi osaksi. Rentona ja matalana, ja tarkoitus olikin juuri se. Mitänyt tässä keväällä olen mennyt koulua, niin aina olen koonnut Monssia ja unohtanut että ei aina niin voi mennä.
Ratsastin kentän mallisen uran tuonne montulle, ja menin sitä pitkin ja tein paljon käännöksiä ja voltteja sekä kokorataleikkaata, koska todellakin sitä ympyrää ollaan jauhettu tuo koko kevät ja talvi. Tosi hyvin kääntyi vaikka kuvittelin että mikään ei onnistuisi. Ihan tyytyväinen olen.

 Mmm että tuo laukka oli rauhallista ! Viime kesänä se vielä hurjasteli kunnon laukalla mutta nytten se meni niin rauhassa, ihana oli(8. Osasi mennä aivan hiljasta laukkaa tiputtamatta raville. Avut otti vastaan niinkuin pitikin, paitsi pienellä ympyrällä/voltilla käänsin sisäohjasta ja yritin kääntä ulkopohkeesta, mutta saattoi lähteä vähän liikaa eteenpäin. >

<Lopuksi menin huvikseni niin pitkillä ohjilla kuin mahdollista ja menin niin pienellä ympyrällä kuin Monssi vain pystyi. Se kuunteli hyvin ulkopohjetta, mutta silti jouduin käyttämään sisäohjaa. Tuo oli aika mukavaa touhua:D

Ravissa yritin vielä pidentää askelta, mutta kun sitä ei ole paljoa tehty eikä harjoiteltu, niin eihän se onnistunut oikein. Joku voi ajatella että kyllä nyt entinen juoksia osaisi pidentää, mutta ei se aina niin mene. Monssi ainakin saattoi ottaa laukalle tai sitten meni vain todella reippaasti eikä vain pidentänyt. Ehkä kerran onnistui mielestäni aika hyvin, mutta kuvaa siitä ei ole. >




Tämä päivä oli siis eilinen, mistä kerroin. Kohta olen lähdössä tallille ja illalla kirjoittelen tästä päivästä.:)

lastenratsuna useamminkin

Maanantaina Monssilla oli vapaapäivä.

Joten elikkäs tuossa aikaisemmin kerroinkin että Monssilla ratsasti pikkusiskoni ystävä. Tiiistaina lähdimmekin pikkusiskoni ja hänen ystävänsä kanssa ratsastamaan kankaille päin hiekkamontulle. Hiekkamontulle siskoni kaveri ratsasti, kun minä talutin. Hiekkamontulla siskoni kaveri ratsastikin ekana. Kun juoksutin Monsteria, niin ratsastajan ei tarvinnut miettiä ohjausta niin tarkasti, kun opettelimme kunnolla keventämään ensiksi. Kun keventäminen onnistuikin siskoni kaverilta, Noralta, niin päästin hänet irti ja siinähän se meni upeasti. Nora ohjasi Monssia oikein osaavasti sekä keventikin samalla aivan oikein. Jo näiden kahden kertojen aikana Nora on oppinut valtavasti ratsastamaan Monssilla.:)
Myös siskoni Sofia halusi kokeilla ratsastusta Monssilla, joka hänkin oli hienosti kehittynyt viime kerrasta kun oli mennyt Monssilla, ehkä kauan sitten talvella viimeksi. Sofia keventi hyvin, huolimatta siitä että jalustimet olivat aivan liian pitkät hänelle, eikä jalustimia voitu säätää oikean pitusiksi. Sofia kylläkin meni liinassa vain, koska liinassakaan kääntyminen ei onnistunut tietyssä kohtaa, kun Monssi poikkesi aivan liikaa ympyrältä. Mutta välillä hän sai kuitenkin Monssin menemään tasaisesti ympyrällä.
Molemmat kokeilivat siirtymisiä raviin ja käyntiin. He tekivät myös pysähdyksiä ja peruutuksia, jotka onnistui ihmeen hyvin. Monssi ei nimittäin oikein hallitse peruuttamista, koska vetää hieman vastaan ohjasta. Laukkaa ei kokeiltu vielä, koska olimme sellaisessa kohdassa jossa maa oli hyvin epätasainen.
Halusin että Monssi saisi taas kunnolla liikkua niin minä hyppäsin selkään aivan minimini jalustimilla jotka Sofialla oli ollut. Polveni tulivat todella reilusti yli polvitoppauksen. Menin sitten niillä, koska jalustin hihnat olivat aivan koppurat, ja Sofialle piti tehdä kiepit remmeihin, niin en kerennyt vaihdella niitä minulle sopiviksi koska Sofia kävelisi vielä loppukäynnit. Siinä sitten laukkailin rauhassa maastossa ja yritin istua satulaan mutta en todellakaan kyennyt, joten seisoimpa sitten siinä jalustimilla kevyessä istunnassa. Ajattelin että voisin kerrankin pitkään aikaan taas päästellä, joten hiljaisemman laukan jälkeen mentiin minkä päästiin sillä hetkellä. Ihan mukavaa oli, paitsi se että jalustimet olivat niin lyhyet jolloin kevyt istunta otti hieman jalkoihin ja selkään, kun niin kyttyrässä olin.
Videota otinkin tästä päivästä puhelimella, mutta en ymmärrä miksei se lisää niitä koneelle..

Keskiikkona kävin vain kävelyttämässä aika pitkällä ihan vain päitsillä ja itse kävelin vierellä. Menimme ylä ja alamäkiä jonkunverran. Tänään minun kyllä olisi ollut tarkoitus mennä Monssin luokse, mutta ystäväni Nooran kanssa menikin niin pitkään Lapinjärven tallilla kun hänellä oli tunti. Tulin kotiin sieltä vasta 8 jolloin olin jo lähdössä tallille mutta muistin että pitääkin tehdä tänä iltana vielä musiikin tiivistelmäkoe.. Huhhuh, mitenköhän minä jaksan.:)
Ainiin ja kerron myös että Nora taitaa rueta käymään useamminkin Monssilla harjoittelemassa ratsastusta minun "opetuksessani" ja palkaksi saan kengityksen heiltä Monssille.

Monsteri lapsenratsuna

Sovittiin pikkusiskon kaverin kanssa että tänään hän kävisi kokeilemassa ratsastusta Monssilla. Menimme kankaille maastoon aluksi, ja siellä ne ravasivat ja minä juoksin vierellä. Hän ei ole siis kovin useasti ratsastanut, mutta hyvin pysyi kyydissä ja keventäminenkin onnistui ihan mukavasti. Monssikin totteli kiltisti ja otti ravin kun piti ja hiljenti ohjasta hyvin. Kuitenkin kun Monssilla on nyt aika hyvä kunto, niin eipä se enää muuta halunnutkaan kuin ravata tai laukata.. Oli hieman vaikeaa kun en edes taluttanut heitä vaan he menivät tietä pitkin pois minun luolta, ja takaisin luokseni ravissa. Päätettiin sitten mennä hiekkamontulle, ja siellä onnistuikin huomattavasti paremmin, Monssi kääntyi ja pysähtyi, sekä otti ravin hyvin aina kun käskettiin. Huomenna varmaan kokeillaan uudestaan montulla juoksutusliinan kanssa, saatetaan jopa laukkaa kokeilla.

Monssi on ihan hyvä opetushevonen, mutta ei nykyisin maastossa, koska poika haluaisi vain laukkailla.. Joskus viime vuonna Monssi oli vielä todella rauhallinen maastossa, koska sillä ei ollut niin hyvä kunto. Ja kyllähän tämä nykyisinkin malttaa hyvin kävellä kävelylenkkejä, mutta ravin tai laukan jälkeen kestää kauan ennenkuin malttaa kävellä rauhassa. Pitäisi varmaan harjoitella paljon maastossa askellajien välissä kävelyä, jotta vähän rauhottuisi.

Siellä montulla minä vielä hyppäsin selkään ja menin ympyrällä ravia ja laukkaa vähäsen ja ihan hyvältä tuntu, hieman ehkä oli normaalia kovempi suustaan. Lopuksi kokeilin kahdesti jotain koulurataa, jotka ei todellakaan onnistuneet.. Monssi ei oikein ymmärrä että mitä pitää tehdä kun yhtääkkiä pitääkin käntyä kokorataleikkaa:lle. Kulmiakaan tämä poika ravissa ei mene, nostaa pään ja rupee hipsuttelemmaan hermostuneesti .-.-
Joops, ehkä se on vaan hyväksyttävä että sillä ei koskaan ole mentykkään kouluratoja, kuin kerran tätä päivää aikasemmin, joten harjoittelullahan se sen oivaltaa. Itselläni on vain se virhe, että jos Monssi ei esimerkiksi kulmiin mene, niin vähänkin jos hermostun tai otan kovemmin kerran ohjasta tai pohkeesta, Monssi hermostuu. Se on vain niin herkkis.. No, kyllä siitä vielä hyvä tulee, kun pääsemme maneesille ja kentälle harjoittelemaan ratoja.:)

Eka postaus:)

Moikka!
Innostuin tässä aloittamaan bloggaamisen, ja tässä ekassa postauksessa aioin kertoa eilisestä päivästä Monsterin luona. Monsteri on siis amerikkalainen lämminverinen syntynyt -00, ravurina ollut vuoteen 2010, jolloin Monsteri siirtyi minun nimiini.
Eilen lähdin hieman kiireellä tallille, koska illalla piti vielä mennä kaverin mukaan toiselle tallille, Lapinjärvelle. Monssi asuu siis ihan lähellä kotiani ravitallilla pihatossa.
Tallille tultuani hain tietysti ekana Monssin ja harjasin sen nopeasti ja varusteeksi otin vain juoksutusliinan. Nyt kun pellolla ei voi enää ratsastaa tai juoksuttaa, niin pakko oli keksiä joku paikka jossa voisin juoksuttaa Monssia. Meninki sitte tarhojen taakse sellaiseen paikkaan jossa kasvaa ruoho ja pohja on epätasainen.
En mitään erikoista yrittänyt siinä, mutta kokeilin tehdä muutamia siirtymisiä ja hyvin ottikin ravin ja laukan käskiessä, mutta sitten jarruttaminen oli vaikeampaa kun poika olisi tahtonut laukkailla. Pohja kyllä on erittäin huono ja mutainen siinä, joten laukkailemisen jälkeen Monssi puuskutti, joka oli harvinaista. Alla on pari kuvaa:)

                                            Hieman Monssi innostuikin.

                                            Mutta osashan se ihan rennostikkin mennä:)

                                  Tuonne paikkaan missä juoksutin, ei pääse jos ei hyppää ojan yli;)